Ovi auki!
Wapulla on tapana pitää itse huolta siitä, ettei se matkalle lähdettäessä jää joukosta. Kun pakkaan tavaroitani matkalaukkuun, se menee istumaan laukkuun tavaroiden sekaan.
Tämä tapaus sattui vanhempieni luona, joiden luota olimme lähdössä kyläilyn jälkeen kotiin. Matkaani oli kertynyt jos jonkinlaista nyssykkää ja pussukkaa, joten tarvitsin vanhempieni apua tavaroiden kiikuttamisessa hissiin ja sieltä autoon. Kesken lastaushärdelliä en huomannut, että asunnon ovi rappukäytävään oli unohtunut auki. Havahduin kun käytävässä kajahti Wapun kipakka haukahdus.
Ryntäsin käytävään katsomaan, mikä siellä oli hätänä. Wappu se siellä istui rappukäytävässä hissin oven edessä ja komensi avaamaan oven, että pääsisi hissiin.
Wapun huoli oli kuitenkin turha, sillä eihän sitä tietenkään jätetty porukasta.
Pallonpyörittäjän päiväohjelma
Wandan ollessa parivuotias ja ainoa koirani, työskentelin kotona etätöissä. Päivisin ainoa työkaverini Wanda yleensä nukkui, mutta välillä sillä tuli aika pitkäksi ja se yritti saada minua leikkimään. Sinnikkäästi se vingutti vinkulelujaan vieressäni juuri kun soitin tärkeää työpuhelua, tai pudotteli palloa jalkoihini kun istuin tiukasti tietokoneen ääressä.
Lopulta Wanda keksi kätevän tavan saada emännän tarttumaan palloon. Se tuli olohuoneesta työpisteeseeni ja pysähtyi vinkumaan taakseni. Kun käännyin, se lähti kipittämään olohuoneeseen vilkuillen samalla taakseen tulenko perässä. Kun seurasin sitä, se johdatti minut olohuoneen lipaston luo ja laskeutui kurkkimaan sen alle. Kun kurkkasin lipaston alle, näin että pallo oli siellä niin syvällä, ettei Wanda saa sitä sieltä itse. Aikani kaiveltuani sain pallon vedettyä esiin, jolloin Wanda nappasi se heti suuhunsa ja alkoi haastaa minua leikkimään.
Pallo alkoikin päätyä piirongin alle yhä useammin, joten kerran huvikseni vakoilin Wandan puuhia salaa. Silloin huomasin, että se teki sen tahallaan. Se vieritti ensin pallon piirongin alle ja makasi sitten kyljellään lattialla, jotta sai työnnettyä pallon tassuillaan niin syvälle kuin ylettyi. Sitten se lähti innoissaan hakemaan minua apuun.
Vaihtoehto koirapillille
Katselin telkkarista Idols-kisan finaalikarsintaa, jossa haastateltiin finalisti Pauliina Kumpulaista. Juontaja pyysi Pauliinaa antamaan näytteen karjankutsuhuudosta. Laulaja kajauttikin mikrofoniin raikuvasti: "Ptrui, ptruiiiiiiiiii, Mansikki, Mustikki tulukaa kottiin!". Toisessa huoneessa nukkuvat koirani heräsivät välittömästi ja kipittivät olohuoneeseen jonossa kuin mummolan lehmät muinoin. Taidankin luopua yliäänipillin käytöstä, jos tämä kutsu on noin tehokas...